Tekijä: kuopassa

Oletko koskaan miettinyt lompakossasi / taskussasi olevien setelien tarinaa? Missä ne ovat syntyneet ja missä kaikkialla ne ovat seikkailleet? Mihin ne päätyvät sinun jälkeesi?

EuroBillTracker (EBT) on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon vapaaehtoisprojekti, joka on omistautunut seuraamaan euro-seteleitä ympäri maailman.

Seteleistä kirjataan sarjanumero, arvo, setelin saantipaikka sekä vapaavalintainen kommentti. Rekisteröidyistä seteleistä EuroBillTracker ilmoittaa keillä muilla palvelun käyttäjillä sama seteli on ollut aiemmin. Käyttäjä saa tiedon myös valmistusmaasta ja -vuodesta. Palvelussa on myös tilastoja, jotka kertovat suuntaa antavasti euroseteleiden jakautumisen ja levinneisyyden euroalueella.

Tarkoitus ei ole kerätä jokaiselta kaverilta seteleitä ja naputtaa niiden tietoja tietokantaan vaan ainoastaan omia tai perheen seteleitä, omassa omistuksessa olevia.

Mitä tietoa setelit kertovat?

Setelien hajautuminen (esimerkki)
Jokaisella euromaalla on käytössään tietty sarjanumerojoukko. Tämän tiedon avulla on mahdollista selvittää, kuinka setelit kulkevat eri maiden välillä.

Setelien seuraaminen (esimerkki)
Kun sama seteli syötetään uudelleen, aiemmin setelin syöttäneet käyttäjät saavat sähköpostiviestin, jossa kerrotaan että seteli on taas löytynyt eli käyttäjä on saanut osuman. Näitä osumia voi tarkastella sivuston Tilastot-osasta.

Tilastot ja sijoitukset (esimerkki)
Kuka syöttää eniten seteleitä, mitkä maat ovat sijoittuneet parhaiten? Missä setelit tällä hetkellä sijaitsevat?

Osumaprosentti (esimerkki)
Tietojen pohjalta sivusto osaa laskea osumaprosenttia (hit ratio) eri paikkakunnille ja maille. Vihreät alueet ovat erittäin hyviä paikkoja saada osumia ja punaisilla ei osumia pahemmin tule.

Historiaa

Eurosetelit ja -kolikot tulivat kiertoon 1. tammikuuta 2002 ja EuroBillTracker on seurannut seteleitä siitä lähtien. Sivuston alkuperäinen luoja on Philippe Girolami. Anssi Johansson on auttanut sivuston ylläpitämisessä vuoden 2003 puolivälistä lähtien. Sivuston kääntämisestä ja monista muista tehtävistä huolehtivat aktiiviset EBT:n käyttäjät.

EuroBillTracker ei ole millään tavalla yhteydessä Euroopan unioniin, Euroopan keskuspankkiin tai muihin taloudellisiin instituutioihin. EBT:n käyttö on täysin ilmaista. Alla näkyy setelien määrän kasvu palvelussa.

• 2010: 72 822 964 (maaliskuu)
• 2008: 16 329 121
• 2007: 14 673 135
• 2006: 11 669 500
• 2005: 7 601 920
• 2004: 3 401 696
• 2003: 1 036 955
• 2002: 540 640

Video englanniksi

Aiheesta muualla

• EuroBillTracker – Virallinen sivusto.

Kerääntyykö turhia kirjoja kirjahyllyyn yhden lukukerran jälkeen? Onko hyllyssä turhia kirjoja pölyttymässä? Ei hätää! Tämä harrastus vapauttaa sinut kaikesta turhasta kirjallisuudesta. Kirjat rakastavat tulla luetuksi, joten niiden vangitseminen kirjahyllyyn pölyttymään on väärin sekä kirjaa että sen kirjoittajaa kohtaan. BookCrossing tarjoaa kirjalle mahdollisuuden elää ja kiertää maailmaa.

BookCrossing (kirjakrossaus) on syntynyt siitä havainnosta, että useimmat kirjat tulevat luetuiksi vain kerran ja päätyvät sen jälkeen kirjahyllyyn pölyttymään tai roskikseen. Harrastuksen perusajatuksena on kierrättää tälläiset kirjat lukijalta toiselle. Kirjoja voi vapauttaa kontrolloidusti lähettämällä sen toiselle krossaajalle tai villisti jättämällä se jonnekkin julkiselle paikalle. Kirjat pitäisi rekisteröidä ennen vapauttamista ja jokaisesta vapautuksesta pitäisi tehdä merkintä BookCrossing-sivustolle. Sivustolla voit seurata kirjasi matkaa maailmalla yksilöllisen BCID-koodin avulla (tämän koodin saat rekisteröimällä kirjasi). Sivuston käyttö on maksutonta ja anonyymiä (kukaan ei tiedä sinusta mitään ellet itse heille kerro).

Jopa BookCrossing-harrastuksesta tietämätön voi löytää villisti vapautettuja kirjoja julkisilta paikoilta. Yleensä näissä kirjoissa on pieni viesti löytäjälle mikä kertoo kirjan olevan ilmainen ja kiertävä. Viestissä yleensä mainitaan myös BookCrossing-sivusto ja kirjan BCID-tunnus. Bookcrossing-harrastajat toivovat, että kirjan mukaansa ottanut kävisi tekemässä kirjasta merkinnän joko heti kirjan löydettyään tai viimeistään sen luettuaan. Merkinnän voi tehdä anonyymisti tai voi halutessaan liittyä sivuston jäseneksi. Merkintä tehdään yleensä samalla kielellä jolla kirja on kirjoitettu, mutta myös englanti tai löytömaan kieli käy. Kirjan voi pitää itse tai pistää uudelleen liikenteeseen joko kavereille tai jättää se julkiselle paikalle.

Kirjan rekisteröiminen

Vain rekisteröityneet käyttäjät voivat rekisteröidä kirjoja vaikka kirjojen löytömerkintöjä voikin tehdä anonyymisti. Vieraile siis bookcrossing.com ja klikkaa oikeasta yläkulmasta Join. Täytä kolme kohtaa (näyttönimi, sähköpostiosoite, salasana) ja olet valmis aloittamaan harrastuksen.

Kirjan rekisteröiminen on helppoa (myös sarjakuva-albumit ja äänikirjat luetaan kirjoiksi). Vasemmassa yläkulmassa on linkki My Shelf minkä alka löytyy Register Book. Hyvällä tuurilla saat kirjan tiedot näkyviin käyttämällä kirjan takakannesta löytyvää ISBN-koodia, mutta suomalaiset kirjat joutuu usein itse naputtelemaan. kohdat 2-6 ovat pakollisia, joten täytäthän ne huolella. Arvosana ja arvostelu olisi myös kiva, mutta suurin osa tyytyy laiskana kirjoittamaan vain takakannen tekstin. Liiallinen juonen spoilaaminen ei ole suotavaa! Kirjat voi rekisteröidä sillä kielellä millä kirja on kirjoitettu. Rekisteröitävän kirjan tulee olla rekisteröitsijän omistuksessa.

Kun kirja on rekisteröity niin se saa oman ”päiväkirjasivunsa” BookCrossing-palvelusta (esimerkki). Tälle sivulle tulee merkinnät arvosteluista, vapautuksista, löydöistä ja kaikesta muustakin kirjaan liittyvästä. BookCrossing-sivuston pääsivulla on ”Found a BookCrossing book?” mihin voi syöttää BCID:n jos haluaa nopeasti löytää tietyn kirjan tiedot. Rekisteröijän omista tiedoista tosin löytyy hänen rekisteröimänsä ja vapauttamansa kirjat, joten kirjojen liikkeitä on helppoa seurata.

Kirjan vapauttaminen

Ennen kirjan vapauttamista kirja tulee jotenkin merkitä kierrätyskirjaksi. Helpoin tapa on tehdä pieni lappu kanteen missä kirja kertoo etsivänsä lukijaa ja sisäpuolelle tiivistelmä tästä harrastuksesta, BCID ja bookcrossing.com (malli 1, malli 2). Kirjasta pitäisi tehdä vapautusilmoitus kirjan ”päiväkirjasivulle”.

Kontrolloidussa vapautuksessa kirja vaihtaa omistajaa kädestä käteen tai postin välityksellä. Vaihtokauppoja syntyy foorumeilla, yksityisviesteillä tai toivelistojen avulla. Kaikki alan harrastajat eivät lähetä tuntemattomille kirjojaan, mutta BookCrossing ei ole pelkästään pienen sisäpiirin yhteisö vaan kaikilla on mahdollisuus saada kirjoja tämän harrastuksen kautta.

Villi vapautus on todella villiä toimintaa! Tee merkintä kirjan sivulle paikasta minne jätät / jätit kirjan, ja kirjasta kiinnostuneet pääsevät sitä etsimään. Julkisella paikalla kirja voi löytyä nopeastikkin, mutta merkintä olisi silti hyvä tehdä kirjan tietoihin. Hyviä paikkoja ovat kauppakeskukset, julkinen liikenne, kahvilat, videovuokraamot ja muut tälläiset paikat missä ei löytäjää luulla varkaaksi. Aina kirja ei löydä uutta omistajaa vaan päätyy roskikseen, mutta toivossa on hyvä elää.

Kirjaringit tai -säteet on hyvä tapa kierrättää suosittuja kirjoja, jotka monet haluaisivat lukea. Ringin tai säteen perustaja etsii kirjalle halukkaita lukijoita foorumeilta tai muualta, asettaa ilmoittautuneet maantieteelliseen järjestykseen ja lähettää kirjan ensimmäiselle lukijalle, joka kirjan luettuaan lähettää sen seuraavalle (häntä lähimpänä olevalle). Perustaja voi laatia sääntöjä, rajoittaa tulijoita asuinpaikan mukaan tai päättää lukuajasta (kauanko yksi saa lukuaikaa ennen kuin pitää lähettää seuraavalle). Rinkikirja lähetetään lopuksi takaisin ringin aloittajalle, mutta sädekirjalle viimeinen lukija saa tehdä mitä haluaa.

Useaissa kaupungeissa / maissa krossaajat tapaavat toisiaan säännöllisesti mikä helpottaa kirjojen vaihtoa.

Video englanniksi

Aiheesta muualla

• BookCrossing: Virallinen sivusto (eng)
• BookCrossing: Suomen Wikipedia
• Suomalainen keskustelualue
• BookObsessed (eng)
• Haastattelussa Sonkku

Otsikko kertookin kaiken olennaisen tästä harrastuksesta. Alalajeja on monia, mutta kaikki ne keskittyvät yhteen asiaan; bongaukseen. Bongaus on hyvin yksinkertainen harrastus missä harrastaja valitsee bongattavan teeman, ottaa kuvia ja tekee muistiinpanoja. Tässä artikkelissa tutustumme tarkemmin yleisimpiin bongauskohteisiin.

Bussibongaus

Joukkoliikenne ja erityisesti linja-autoliinne on näiden tarkkailijoiden kohteena. Kalustoa voi tarkkailla kirjoittamalla yksiköiden tiedot ylös havaintokirjaan ja ottamalla kuvia erilaisista linja-autoista. Harrastajat juttelevat foorumeilla mm. erikoisista kalustoajoista ja muusta erikoisesta liikenteestä sekä tietenkin harvinaisuuksista.

Lisätietoa bussibongauksesta: Arktiset Bussit

Junabongaus

Raideliikenneharrastamisen muoto, joka käsittää raideliikenteen ja kalustokierron seurantaa sekä valokuvausta. Junabongari, rautatieharrastaja (ferroequinologisti), voi pelkän bongauksen lisäksi harrastaa muutakin raideliikenteeseen liittyvää, erikoisina syventävinä aiheina esimerkiksi tietyntyyppiset turvalaitteet tai rautatien arkkitehtuuri. Junabongauksen taustalla on yleensä tiedonkeruuseen liittyvä aihepiirin tiedonjano.

Lisätietoa junabongauksesta: Vaunut.org

Lentokonespottaus

Lentokoneiden tarkkailijat seuraavat lentokoneiden lentämistä, laskeutumista ja nousemista. Harrastajat eivät tarvitse mitään välineistöä.

Hyvä kamera ja radioskanneri ovat hyvän spottaajan vakiovarusteet. Skannerin pitää tukea lentokoneiden käyttämää VHF-tajuusaluetta, koska silloin spottaaja saa selville koneen tiedot ja kiitoradan. Tämä tieto auttaa harrastajaa etsimään hyvän paikan lentokoneen tarkkailuun.

Asialleen omistautuneet spottaajat pitävät kirjaa lentoyhtiöistä, konetyypeistä ja koneiden rekistereistä.

Lisätietoa lentokonespottauksesta: FlightForum, Airliners, Jetphotos

Myrskybongaus

Myrskybongaus (storm chasing) on myrskyjen kuvaamista ja tutkimista. Yhdysvalloissa myrskybongarit kuvaavat muun muassa tornadoja ja hurrikaaneja, Suomessa muun muassa ukkosia ja syysmyrskyjä. Myrskybongaus voi olla vaarallista eikä sitä tulisi harrastaa tietämättä vaaroista.

Useimmiten tornadoa kuvataan matkan päästä, sillä liian lähelle tai sen sisään joutuminen on hengenvaarallista. Ukkospilvestä satavat erittäin suuret rakeet, syöksyvirtauksen kaatamat puut, tuulen lennättämät oksat ja salamat ovat vaarallisia.

Myrskybongaus alkoi Yhdysvaltojen keskilännessä 1950-luvulla.

Rekisterikilpitarkkailu

Rekisterikilpinumerotarkkailu eli rekkaribongaus on peli, jossa on tarkoitus etsiä autojen rekisterikilpien numerot järjestyksessä 1-999. Peliä voi pelata myös väärinpäin. Tämä on kärsivällisyyttä vaativa harrastus, koska Suomessa ensimmäiset sata numeroa ovat kovin harvassa.

Suomessa tarkkailun kohteena ovat vain suomalaiset musta- tai valkopohjaiset autojen rekisterikilvet, mukaan lukien Ahvenanmaan kilvet, joissa on 1–3 kirjainta ja 1–3 numeroa. Turun Seudun Rekisterikilpinumerotarkkailijoiden Klubin mukaan perävaunujen, moottoripyörien tai mopojen kilvet, keltapohjaiset työkonekilvet, diplomaattikilvet tai puolustusvoimien kilvet eivät käy. Bongattavat kilvet tulee nähdä selkeästi omin silmin, ja kilvissä tulee olla vain se luku, jota sillä hetkellä etsitään. Numeroita ei voi kerätä säästöön.

Turun Seudun Rekisterikilpinumerotarkkailijoiden Klubi ei kuitenkaan omista monopolia harrastukselle eikä voi pakottaa kaikkia harrastajia heidän sääntöihinsä, joten jokainen harrastaja voi keksiä omat sääntönsä rekkareiden keräämiseen. He kuitenkin tarjoavat hyvän verkkosivuston missä on helppoa ylläpitää tarkkailutilannetta, tutkia tilastoja ja viestiä muiden tarkkailijoiden kanssa. TSRKNroT-klubi (”Rekkariklubi”) on turkulaisuuteen viittaavasta nimestään huolimatta kansallinen katto-organisaatio.